kuvaaminen - perusasiat sommittelu
 
Pinnie@Illusions

Oletko joskus ihmetellyt, mitä kaikki ihmeelliset säädöt ja napit kamerassasi tekevät? Ovatko aukon koko, valotusaika, perspektiivi ja syväterävyys aivan vieraita sanoja? Tuntuvatko kuvasi aina yli- tai alivalottuneilta tai muuten vain hassun näköisiltä? Tämän osion lukemisen jälkeen ymmärrät todennäköisesti hieman paremmin mitä kaikkea kamerallasi voi tehdä ja miten voisit käyttää kamerasi ominaisuuksia paremmin hyödyksi.

Kannattaa muistaa, että tämän sivun neuvot eivät ole lakeja vaan hyväksi havaittuja tapoja, joita käyttämällä sinulla on hieman paremmat edellytykset onnistua kuvaamisessa. Jokaiseen sääntöön löytyy aivan varmasti poikkeus, joten näitäkin ohjeita kirjoittaessa tehtiin monta kompromissia. Ja näistä ohjeista saa ja pitääkin olla eri mieltä! On olemassa yhtä monta tyyliä kuin on kuvaajaakin, ja se mikä jonkun mielestä on hyvä kuva, voi toisen mielestä olla aivan onneton räiskäisy.

Mikäli koet, että näille sivuilla voisi laittaa lisää materiaalia, parhaita omia jippojasi tai muita neuvoja, ota yhteyttä sivujen tekijöihin Villeen ja Varvanaan palautelomakkeella.

Löydä oma tyylisi

Ennen kuvauksen aloittamista kannattaa miettiä, mitä haluat kuvata ja mitä haluat kuvillasi viestiä. Esimerkiksi tämän sivun kuvat on otettu tarkoituksena tallentaa enemmän bileiden tunnelmaa kokonaisuutena, ei niinkään yksittäisiä ihmisiä. Joku toinen taas haluaa ehdottomasti tallentaa upeita ihmisiä bileissä. Jollekin kolmannelle tavoite voi olla jotain muuta.

Varsinkin alussa kannattaa yrittää miettiä mitä itse haluat kuvata ja harjoitella rauhassa omaa tyyliäsi. Jonkin ajan jälkeen alat pikkuhiljaa löytää omat vahvuutesi ja huomaat, että kuvaaminen alkaa sujua huomattavasti paremmin. Tämän jälkeen voit yrittää yhä haastavampia tyylejä je kehittää osaamistasi. Ei kannata aloittaa liian vaikeasta kohteesta - muuten käy helposti niin, että koko ilta menee pilalle, kun hyviä kuvia ei tule yhtään. Niinkin on joskus käynyt!

Valmistaudu, älä ole häiriöksi

Muista valmistautua ennen kuvan ottamista. Laita kameran säädöt kohdalleen ennen kuin alat sohia laitteesi kanssa. Kannattaa muistaa, että varsinkin tanssilattialla olet kamerasi kanssa haitaksi muille bilettäjille. Muista huomaavaisuus, kaikki eivät halua tulla kuvattaviksi.

Babes@Sasha

Perusjippoja

Ohjeet ovat Villen ja Varvanan hyväksi havaitsemia keinoja kuvauksessa. Suhtaudu vinkkeihin neuvoina, älä lakeina. Jokaiseen sääntöön on aina poikkeus!

Tuki

Jos kuvaat ilman salamaa ja valotusaika on pitkä, käytä tukea. Mikäli et käytä tukea, tulee kuvasta helposti epätarkka, sillä hämärässä valotusajat ovat helposti sekunnin kymmenyksiä tai yli, eikä ihmisen käsi pysty pitämään kameraa täysin paikoillaan näin pitkään.

Käytä eri säätöjä

Vaihtele säätöjä kuvatessasi. Kokeile eri valotusaikoja ja aukon kokoja. Kannattaa muistaa, että kamerassa näkyvä lcd-näyttö ei aina kerro koko totuutta. Jos mahdollista, säädä kameran lcd-näytön kirkkaus minimiinsä, tällöin et ainakaan erehdy pitämään liian tummia kuvia onnistuneina.

Jos mahdollista vältä suoraa salamaa

Salama ja savu yhdessä tekevät kuvasta usvaisen harmaan. Tämä johtuu siitä, että salaman välähdyksen valo heijastuu takaisin savuhiukkasista. Tämän takia olisi hyvä, jos salaman saisi irroitettua kamerasta tai heijastettua kohteeseen katon tai seinän kautta.

Kuvaan vaikuttavat perusasiat

Seuraavaksi on listattuna muutamia kuvaan vaikuttavia perusasioita, jotka kuvaamishetkellä määräävät syntyvän kuvan ulkonäön. Seuraavalla sivulla käsitellään näiden lisäksi enemmän kuvan sommitteluun ja perspektiiviin liittyviä keinoja.

Aukon koko

Aukon koko kertoo kuinka suuri on sen aukon koko, joka päästää valoa kameran kennolle, jossa kuva muodostetaan. Mitä suurempi aukko on, sitä enemmän valoa pääsee läpi ja sitä valoisampia kuvat ovat. Aukon koko ilmoitetaan yleensä muodossa f/x, missä x on jokin luku. Luvut menevät käänteisessä järjestyksessä, eli mitä suurempi on x, sitä pienempi aukon koko. Mikäli x on 2 eli aukon koko on f/2, niin aukko on tällöin 50% polttovälin suuruudesta. Jos tas valitset kamerasta aukon kooksi 8, niin aukon todellinen koko on f/8, eli yksi kahdeksasosa polttovälin suuruudesta.

Hyvissä digitaalikameroissa aukon kokoa pitäisi pystyä säätämään täysin manuaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että saat itse valita haluamasi aukon koon. Olisi myös tärkeää, että aukon kokoa voisi säätää vähintäänkin f/2:een, eli aukon pitäisi päästä mahdollisimman suureksi. Teknobilekuvauksessa on usein hyvin hämärää, jolloin mahdollisimman paljon valoa kennolle päästävä aukko on tarpeen.

Aukon koon säätämiseen liittyy hyvin oleellisesti myös valotusaika, josta on lisää seuraavassa osiossa.

Aukon koko vaikuttaa kuvan niin sanottuun syvyysterävyyteen. Mikäli aukon koko on hyvin suuri (esimerkiksi f/2 eli 50% auki), niin kuva on terävä vain juuri siltä alueelta johon kamera tarkentaa. Tätä syvyysterävyttä voit myös käyttää hyödyksi kuvatessa kohdetta, jonka takana on jokin asia, jota et halua näkyvän kovin hyvin. Tällöin asetat vain aukon koon maksimiin, niin vain kohde tulee tarkkana, muu osa kuvasta (ja myös takana oleva ei-toivottu kohde) näkyvät epätarkkana. Tästä samasta syystä suuresta aukon koosta voi olla välillä haittaakin. Mikäli kuvaat tanssilattiaa ja haluat, että kuvassa on syvyysvaikutelmaa ja tarkkuutta, joudut pienentämään aukkoa (esimerkiksi f/4 eli 25% auki). Tällöin joudut kuitenkin kasvattamaan valotusaikaa, mistä taas voi tulla omia haittojaan.

Valotusaika

Valotusaika tarkoittaa sitä aikaa, jonka aukko päästää valoa kennolle. Jos valotusaika on esimerkiksi 2 s, niin aukko on auki kaksi sekuntia. Yleensä kameran käytössä näkyy jonkin luku, kuten 20 valotusajan kohdalla. Tämä tarkoittaa, että valotusaika on 1/20 s, eli 0.05 s. Homma toimii siis samalla tavalla kuin aukon koossa: luvun kasvattaminen pienentää muutettavaa kohdetta. Kokonaiset sekunnit, kuten esimerkiksi 4 sekuntia, ilmaistaan usein jollakin merkillä luvun perässä.

Hyvissä digitaalikameroissa valotusajan säätäminen pitäisi pystyä tekemään täysin manuaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että saat itse valita käyttämäsi valotusajan. Hämäräkuvaamisen ehdoton vaatimus olisi, että kameran valotusaikaa pystyisi kasvattamaan moniin sekunteihin asti.

Valotusajan käsitteeseen liittyy hyvin oleellisesti aukon koko, mikäli et ole vielä lukenut kyseistä aluetta, lue se tämän osion yläpuolelta.

Valotusajan kasvattaminen samalla aukon koolla kasvattaa kuvan valoisuutta, sillä suljin on pidempään auki, jolloin kenno saa enemmän valoa. Valotusajan kasvattaminen tuo kuitenkin usein mukanaan epätarkkuutta, sillä valotusajan kasvaessa on hyvin todennäköistä, että sinä tai/ja kohde liikkuu, jolloin kuvasta tulee epätarkka. Välillä kuvaaja voi haluta tätä epätarkkuutta, mutta usein tämä ei ole toivottua ja tärähdys vain pilaa kuvan. Tämän takia pitkiä valotusaikoja käytettäessä pitäisi aina ottaa tukea, jotta kuvan onnistumisen mahdollisuus kasvaa.

Pitkällä valotusajalla on mahdollista leikkiä. Kaikki ovat varmaankin nähneet kuvia moottoriteistä, missä näkyy vain autojen valojuovia. Nämä kuvat ovat syntyneet niin, että kameran valotusaika on ollut todella pitkä, jolloin kuvaan ei tartu muuta kuin valojuovat. Teknobileissä kuvatessa kannattaa kokeilla eri yhdistelmiä valotusajalle ja aukon koolle. Pienemmän aukon koolla ja suuremmalla valotusajalla saat kuviin syvyysterävyyttä ja liikettä.

Valkotasapaino

Valkotasapaino liittyy kameran kykyyn toistaa alkuperäisen tilanteen värit. Digitaalikamera ei voi tietää millaisessa ympäristössä sinä kuvaat, joten kamera tekee tyhmiä oletuksia valaistusolosuhteista. Kun kuvausolosuhteet eivät ole samat mitä kamera olettaa, värit vääristyvät. Tämän huomaa helposti siitä, että esimerkiksi teknobileissä valot eivät näytä samanvärisiltä kuvissa kuin miltä ne näyttävät luonnossa. Ainoa keino saada kuvien värimaailma näyttämään mahdollisimman alkuperäiseltä on kokeilla kameran eri valkotasapainosäätöjä tai määrittää valkotasapaino manuaalisesti, mikäli kamerassa voi näin tehdä. Mikäli kamerassa on kuvan tallennusmuotona RAW, voit muuttaa valkotasapainoa kuvaustapahtuman jälkeen tietokoneella.

On kuitenkin hyvä huomata, että hieman vääristynyt valkotasapaino ei välttämättä ole huono asia. Joissakin tilanteissa voi olla vain hyödyksi, että kamera näyttää kuvan liian punaisena tai sinisenä.

Herkkyys

Aivan kuten filmissä, myös digitaalikameroissa voi olla mahdollisuus säätää kameran herkkyyttä. Yleensä digipokkareissa herkkyyssäädöt ovat välillä ISO 100 - ISO 400. Kalliimmissa kameroissa ISO-säädöt menevät aina ISO 3200 asti. Suurempi luku tarkoittaa aina suurempaa herkkyyttä, eli kuvasta tulee samoilla asetuksilla mutta suuremmalla ISO:lla valoisampi. Nyrkkisääntönä on, että ISO-luvun tuplaaminen puolittaa tarvittavan valotusajan mikäli aukko pysyy samana. Tämä on hyvin tärkeä ominaisuus teknobileissä, jossa valoa muutenkin on hyvin niukasti.

Herkkyyden nostaminen kuitenkin lisää kuvan kohinaa. Tämä näkyy digitaalikuvissa epämiellyttävänä värillisenä pilkullisuutena kuvassa. Koska kohinaa ei välttämättä huomaa kameran näytöltä, kannattaa ottaa samasta kohteesta kuvia eri herkkyyksillä. Ainakin itse olen havainnut, että pieni kohina kuvassa on hyväksyttävää, sillä suuremman ISO:n käyttäminen parantaa kuvan valoisuutta huomattavasti. Pitää myös muistaa, että kohinaa saa helposti poistettua hyvin monilla tietokoneohjelmilla, esimerkiksi NeatImagella, josta löytää helposti ilmaisversion Neatimagen sivuilta. Kohinan poistaminen hävittää kuitenkin jonkun verran informaatiota kuvasta.



Rinneradio@Koneisto

Omassa kamerassamme (D30) on kuitenkin huomattavan matala kohina korkeillakin ISO-luvuilla. Siksi kuvaamme hyvin suuren osan kuvista ISO-luvulla 800, joskus yksittäisiä kuvia jopa asetuksella ISO 1600. Yksi järjestelmädigien hyvistä ominaisuuksista onkin, että kohinan määrä on hyvin alhainen, jopa alhaisempi kuin filmillä. Tämä oli meille tärkeä kriteeri kameraa hankittaessa.

 
    kuvaaminen - perusasiat sommittelu