Objektiivi eli linssi on kenties tärkein vaikuttava tekijä kuvan laatuun. Tämän takia on oleellista, että pokkaria ostaessa perehdyt haluamasi kameran optiikkaan ja sen mahdollisiin rajoitukseen. Järjestelmädigille taas kannattaa satsata rahansa reilusti optiikkaan. Huonon objektiivin laittaminen kalliin kameran jatkeeksi on vähän kuin laittaisi Ferrarin kuoriin Ladan moottorin.

Osiota lukiessa on oleellista tietää muutamia käytetyimpiä kameratermejä, joten aloittelijan tulisi lukea seuravaavat selitykset ajatuksella.

• Polttoväli
  Määrää linssin katselulman. Ihmissilmän katselukulma on hieman vajaa 180 astetta, eli ihminen näkee käytännössä puoliympyrän muotoisen alueen edessään. 28 mm linssillä tämä kulma on 74 astetta ja 135 mm linssillä 18 astetta. Linssejä joilla on pieni polttoväli kutsutaan siksi laajakulmiksi ja linssejä joilla on suuri polttoväli teleiksi.
• Normaali polttoväli
  Kuvan mittasuhteet ovat samat kuin silmällä katsottaessa. Jos siis katsot toisella silmällä kameran kautta ja toisella silmällä ilman kameraa, kaikki esineet piirtyvät kameran kautta toisiinsa nähden saman kokoisina kuin ilman kameraa. Standardi polttoväli riippuu käytettävästä tallennusmuodosta, esimerkiksi 35mm kameralla (normaali filmikamera) standardilinssi on 50mm.
• Aukon koko
  Se aukko, jonka läpi valo tulee kameran kennolla/linssille. Ilmoitaan suhteessa polttoväliin: asetuksella f/2 aukko on auki 50% polttovälistä, kun taas asetuksella f/4 aukko on auki 25% polttovälistä. Mitä suurempi aukko, sitä pienempi syvyysterävyys - toisin sanoen aukolla f/2 syvyysterävyysalue on vain neljäsosa verrattuna aukkoon f/4. Esimerkki aukon koon ja syvyysterävyyden riippuvuudesta löytyy sommittelusta.
• Syvyysterävyys
  Alue jolla kuva on riittävän tarkka. Täysin tarkka kuva on vain tarkennustasossa, ja kuvassa olevat esineet muuttuvat sumeammiksi mitä kauemmas tarkennustasosta mennään. Kuitenkin lähellä tarkennustasoa tämä hajaannus on niin pientä, että kuvaa voidaan pitää näiltä osin tarkkana. Syvyysterävyyttä saa lisää pienentämällä aukkoa, kasvattamalla etäisyyttä kohteeseen ja pienentämällä polttoväliä.

Polttovälin vaikutus kuvaan

Suuremman polttovälin käyttäminen pienentää katselukulmaa, jolloin kohde vaikuttaa tulevan lähemmäksi, pienemmän polttovälin käyttäminen taas kasvattaa katselukulmaa, jolloin kohde vaikuttaa loittonevan kauemmaksi.

Suurempi polttoväli pienentää kuvan syvyysterävyyttä samalla aukon koolla ja lisää tarvittavaa linssin liikettä jotta kuva saadaan fokusoitua. Tämän lisäksi pienikin kameran liike vahvistuu, joten jalusta tai tuki voi olla hyvin tarpeellinen. Suuren polttovälin tuoman suurennuksen vuoksi tällaiset linssit sopivat hyvin ulko- ja erityisesti luontokuvaukseen.

Pienempi polttoväli vastaavasti kasvattaa kuvan syvyysterävyyttä samalla aukon koolla ja vähentää tarvittavaa linssin liikettä, jotta kuva saadaan fokusoitua. Suurella polttovälillä linssin liikettä ei ole kovin helppo havaita, joten valotusajat voivat kasvaa hyvinkin pitkiksi ilman jalustaa tai tukea. Pienetävän efektinsä ansiosta laajakulmat soveltuvat hyvin sisätiloihin.

Polttoväli vaikuttaa kuvaan kuitenkin myös huomattavasti enemmän, tästä enemmän seuraavissa kohdissa.

Syvyysterävyys

Niin kuin aikaisemmin esitettiin, polttovälin kasvattaminen pienentää syyysterävyysaluetta. Pieni syväterävyys on tarpeen silloin, kun halutaan häivyttää tausta, esimerkiksi ihmistä kuvattaessa. Suuri syväterävyys on taas tarpeen silloin, kun halutaan kuvata esimerkiksi tanssilattiaa koko pituudelta.

Polttovälin vaikutus syvyysterävyyteen riippuu kuitenkin kennon (tai filmin) koosta. Mitä pienempi kenno, sitä syväterävämpi kuva on samoilla kuvakulmilla. Siksi digitaalipokkareissa saattaa olla vaikea saada taustaa tarpeeksi sumennettua. Tästä enemmän sivun lopussa.

Perspektiivi

Perspektiivi kuvaa kuvan esineiden kokojen suhteita toisiinsa eri etäisyyksillä kuvassa ja samansuuntaisten viivojen yhdistymistä johonkin kaukaiseen pisteeseen.

Laajakulma aiheuttaa perspektiivin venymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että esineiden etäisyydet vaikuttavat epäluonnollisen pitkiltä ja kaukana olevat kohteet ovat epäluonnollisen pieniä. Teleobjektiivi vastaavati lähentää eli pakkaa esineet lähelle toisiaan ja litistää perspektiiviä.

Alla on esitetty kolme kuvaa, joissa lankarullat ovat täysin identtisillä paikolla. Ylempi kuvista on otettu 160 mm polttovälillä, keskimmäinen 50 mm polttovälillä ja alempi 32 mm polttovälillä (kaikki luvut kinokameravastaavuuksia). Ylemmässä kuvassa lankarullat näyttävät olevan epätodellisen lähellä toisiaan, eli kuvassa on havaittavissa laajakulman aiheuttama "pakkaaminen". Keskimmäinen kuva on otettu 50mm polttovälillä, joten tämä näkymä on se mitä ihmissilmä havaitsee. Alimmainen kuva taas on otettu 32mm polttovälillä, jolloin on selvästi havaittavissa perspektiivin venymistä, eli kauimmat kohteet ovat suhteettoman pieniä ja etäisyydet suhteettoman suuria.

	160mm objektiivillä otettu kuva. Huomaa perspektiivin litistyminen ja lankarullien sama koko.
	50mm objektiivillä otettu kuva. Tämä kuva vastaa silmän näkemää tilannetta.
	32mm objektiivillä otettu kuva. Tässaä kuvassa etäisyydet ovat kohtuuttoman suuria ja kaukana olevat lankarullat kohtuuttoman pieniä.

Linssivalikoima

Haittana pienissä digipokkareissa on, että niiden polttovälialue on yleensä hyvin rajoitettu. Kun tähän vielä yhdistetään pienet kennot eli suuri syvyystarkkuus, tarjoavat digipokkarit harvoin kovin hyviä mahdollisuuksia tekniseen kikkailuun. Joillakin valmistajilla on olemassa pokkareihin sopivia laajakulma- ja telelisäkkeitä, joiden avulla pokkareiden polttoväliä onnistuu laajentamaan huomattavasti. Paljon harrastavalle tällaisen lisäkkeen ostaminen voi olla hyvin perusteltua.

35mm eli filmikameraformaatille erilaisia linssejä on saatavissa lähes loputon määrä. Filmikameran haittana kuitenkin on, että optiikka on erittäin kallista: yksi hyvä linssi maksaa digipokkarin verran. Toisaalta linssit kestävät jopa kymmeniä vuosia, ne käyvät kaikkiin saman valmistajan malleihin (sekä digeihin että filmikameroihin), ja ne säilyttävät arvonsa erittäin hyvin.

Makrokuvaus eli niin sanottu lähikuvaus tarkoittaa kohteen kuvausta hyvin läheltä eli alle metrin päästä. Digipokkareilla makrokuvaus on helppoa, sillä makrotoiminto on lähes aina upotettu jo itse kameraan ja linssiin. Filmikameralla makrokuvaaminen sen sijaan vaatii jälleen erikoislinssin ostoa, mikä taas tarkoittaa suurta lovea lompakkoon. Tämän takia aloittelevan makrokuvaajan kannattaa melkein ostaa digipokkari, sillä tällöin pääsee harrastuksen alkuun hyvin pienellä rahasummalla.

Kameraa ostaessa kannattaa aina muistaa, että linssin piirtokyky ei ole koskaan parhaimmillaan polttovälin ääripisteissä. Käytännössä tämä näkyy kuvassa vääristyminä kuten kuperina (laajakulmalla) ja koverina (telellä) muotoina. Mitä laadukkaampi linssi on kyseessä, sitä vähemmän vääristymistä on havaittavissa. Kuvattaessa kannattaa myös muistaa, että linssin piirtokyky ei ole parhaimmillaan suurimmalla aukolla: tämä näkyy mm. pehmeytenä, heikkona kontrastina ja väritoistona. Mikäli siis mahdollista, pyri ottamaan kuvat pari pykälää pienemmällä aukolla.

Mikä on polttovälin kerroin?

Digitaalisista järjestelmäkameroista puhuttaessa viitataan yleensä niin sanottuun polttovälikertoimeen. Luku ilmoitetaan desimaalilukuna ja se on yleensä yhden ja kahden välillä. Tarkalleen ottaen polttovälikerroin kertoo kuinka paljon pienempi digitaalikameran kenno on suhteessa 35mm filmiin. Mikäli kerroin on 1.6, on kennon halkaisija = filmin halkaisija/1.6, jos kerroin on 2, on kennon halkaisija = filmin halkaisija/2.

Koska kenno on filmiä pienempi, tallentuu kennolle vain linssin keskellä olevat osat. Käytännössä tämä vastaa efektiä, jossa filmikuvasta leikattaisiin saksilla reunat pois. Efektinä polttovälikerroin siis vastaa kuvakulman pienentämistä, ei polttovälin kasvattamista. Kuten jo fiksuimmat varmasti päättelivät, on polttovälikerroin terminä siten harhaanjohtava, sillä polttoväli pysyy digitaalisissa järjestelmäkameroissa täysin samana. Sen sijaan on totta, että kuvakulma vastaa samaa kuin polttoväli kerrottaisiin polttovälikertoimella. Tämän vuoksi kerrotaan digitaalikameroissa polttovälit usein kinokameravastaavuuksina.

Asia saattaa kuulostaa jokseenkin monimutkaiselta, joten asiaa valaissee parhaiten esimerkki. Pertillä on 35mm filmikamera ja siinä 28 mm linssi. Tämän linssin kuvakulma on noin 74 astetta ja syyvyysterävyys täysin normaali.

Untolla taas on Canon D30:ä järjestelmäkamera ja siinä 28 mm linssi. Kameran polttovälikerroin aiheuttaa sen, että kuvakulma vastaa 28*1.6=45mm linssiä eli 44 astetta. Unton kamerassa syvyysterävyys käyttäytyy kuitenkin täysin samalla tavalla kuin filmikamerassa, sillä linssin polttoväli ei ole muuttunut miksikään. Kun Unto vertaa 28mm linssillä ottamaansa kuvaa Pertin 45mm linssillä otettuun kuvaan, näyttävät kuvat muuten täysin identtisiltä, mutta Unton kuvassa on suurempi syväterävyysalue.

Tiivistettynä polttovälin vaikutus seuraaviin asioihin on siis:

• Kuvakulma: kuvakulma pienenee vastaamaan kerrottua polttoväliä (28mm linssillä ja 1.6:n kertoimella kuvakulma vastaa 45mm linssiä kinokameralla).
• Perspektiivi: koska perspektiivi muodostuu kuvakulmasta, myös perspektiivi käyttäytyy kuten kerrotulla polttovälillä (28mm linssillä ja 1.6:n kertoimella perspektiivi vastaa 45mm linssiä kinokameralla).
• Syväterävyys: koska syväterävyys riippuu aukon absoluuttisesta koosta (joka on siis polttoväli jaettuna aukkoluvulla), ei syväterävyysalue muutu mihinkään.

Polttovälikertoimesta voi olla sekä hyötyä että haittaa. Suurin etu kenties on, että pienempi kenno käyttää vain osaa linssistä, jolloin linssin huonot reuna-alueet jäävät pois. Lisäksi monet luontokuvaajat pitävät kertoimesta, sillä sen avulla 200mm linssi vastaa kuvakulmaltaan 320 mm linssiä, joka maksaisi huomattavasti 200 mm linssiä enemmän. Sen sijaan monet laajakulman ystävän vihaavat kerrointa, sillä käytännössä alle 20mm polttoväliä vastaavia kuvakulmia on kertoimella mahdotonta saavuttaa (tai jos se onnistuu, niin linssi maksaa todella paljon)

Polttovälikertoimen vaikutus korostuu erityisesti digitaalipokkareissa, joissa kennojen koot ovat usein hyvin pieniä. Esimerksi Canon G3:n polttovälialue on 7.2-28.8mm, joka vastaa kinokameravastaavuudella 35-140mm aluetta. Tämä vastaa polttovälin kerrointa 4.86! Normaali polttoväli tällä kameralla on siis noin 10.3mm (tällöin kamera siis tuottaa kuvakulmaltaan ja perspektiiviltään saman kuvan kuin 50mm linssi kinokamerassa). Syvyysterävyys kuitenkin vastaa edelleen 10.3mm polttoväliä, eli se on huomattavasti suurempi. Tällöin on hyvin vaikea saada kuvaan sumennettua taustaa.